Superviikonloppu

Alkuun heti varoituksen sananen. Jos agility ei kiinnosta, niin tässä postauksessa ei ole mitään luettavaa. ;) Tässä tulee nimittäin onnellisen ohjaajan kertomus kuluneesta kisaviikonlopusta.

OKK järjesti kaksipäiväiset kisat, joihin olin Gigin ilmoittanut lauantaiksi molemmille agilityradoille sekä sunnuntaiksi pelkälle agilityradalle. Toinen sunnuntain rata olisi ollut hyppyrata, mutta päätin jättää sen väliin, koska kaksi viikkoa sitten saimme jo hyppyradalta LUVAn. Ensimmäisellä radalla tuli harmillinen töppäys jo kolmannella esteellä, kun Gigi ei lukittunutkaan hypyn takaakiertoon, vaan vaihtoi suuntaa huomatessaan minun ennakoivan liikkeellelähtöä radalla eteenpäin. Siinä samalla tuhrautui myös hieman ylimääräistä aikaa. Loppurata vedettiin sitten puhtaasti maaliin saakka. Lopputuloksena vitonen ja yliaikaa 3,81 sekuntia. Vauhtiin vaikutti varmasti myös Gigille täysin tuntematon halli sekä harvinaisen pitkä, 208 metrinen rata. 

Lauantain aloitusrata, jolla sai juosta!

Toinen rata sujui sitten moitteettomasti alusta loppuun ja niinhän sieltä pamahti nollarata tuloksella -5,92. Tuo pikkulikka on niin ihanan kuuliainen ohjattava, ettei sen kanssa tarvitse juurikaan pelätä ansaesteille karkaamista. Tykkään paljon enemmän Gigin rauhallisesta ja tarkasta menosta kuin siitä että se kaahailisi holtittomasti rataa eteenpäin kuuntelematta ohjausta. Nopeita koiria radoilla näkee, mutta harmittavan usein ne niitä hylättyjä turhasta omatoimisesta radan suorittamisesta saavatkin. 

Lauantain toinen agilityrata

Ensimmäisellä radalla Gigi oli ainoa tuloksen tehnyt koira, joten sijoituimme 1. sijalle. Toisella radalla tuli toinenkin nollatulos, mutta hitaammalla ajalla, joten ykköspallille vei tiemme tälläkin kertaa. Tästä siis Gigille kakkosluokan toinen LUVA, kun kisapäiviä luokassa oli takana vasta kaksi. Supertyytyväinen olen päivän saldoon.

Sunnuntain kisaan ei ollut minkäänlaisia paineita eikä enää oikein intoakaan. Tuntui vähän turhalta lähteä ajelemaan yhden radan takia kisapaikalle, mutta mentävähän se oli kun rata oli maksettukin. Tuomari Jessi Landen oli suunnitellut oikein hauskan, vaikkakin haastavan radan. Tiukka avokulma kepeille koitui monen koirakon kohtaloksi ja hetken näytti siltä ettei Gigikään hoksaa mihin suuntaan keppiriviä pitää lähteä suorittamaan. Pelastin tilanteen täpärästi ohjaamalla kakkosväliä kohti ja sitten taas mentiin. Täydellinen ratasuoritushan siitä sitten kehkeytyi, nollarata ja tulos -5,99. Tällä tuloksella mentiin luokkavoittoon ja sillä irtosi menolippu kolmosluokkaan eli OIVA!!! Ennakkokäsitykseni oli, että kakkosissa kisataan ehkä vuoden päivät, jotta LUVAt saadaan kasaan. Ihan uskomatonta, kuudella startilla meidän kakkosluokka on nyt paketissa. Ohjaaja on ollut loppupäivän ihan onnesta sekaisin ja Gigi on saanut pusuja varmasti jokaisen juoksemansa ratametrin verran. 

Sunnuntain kisan ratapiirros

Viikonloppu nollattiin pitkällä metsälenkillä koko shelttilauman kanssa, sieltä sain napattua ihanan yhteiskuvan Deeasta ja Chipistä, tuosta parivaljakosta, jota ei voi ikinä erottaa toisistaan. Agilitytouhuja on luvassa tällekin kaksikolle. Deea sai paikan agilityn möllikurssille ja Chip pääsee ensi viikolla aloittamaan agilityyn valmistavan kurssinsa, toivotaan että saan koulutettua pikkumiehestä tulevaisuuteen vähintäänkin siskonsa veroisen agilitykaverin. :)  

Parhaat kaverukset <3

Mättäältä löytyneet siskokset <3

Kakkosluokan korkkaus

Gigi on pitänyt heinäkuun lopulta saakka tietoisesti kisataukoa. Treeneistä on haettu vauhtia ja estevarmuutta hyvällä menestyksellä. Suunnitelmissa oli korkata kakkosluokka Oulun kisoissa lokakuun puolivälissä, mutta toisin kävi. Huomasin Pyhäjärven kisoissa avoinna olleen jälki-ilmottautumisen ja enempiä miettimättä päätin lähteä kokeilemaan. Ilmottautumisen jälkeen googlettelin kisan tuomareiden (Tomas ja Eija Björklund) aiempia 2-luokan ratapiirustuksia ja huomasin, että nyt tuli pistettyä itsensä vähän liian ison haasteen eteen, kovin mutkikkaita ja haastavia ratoja näytti heillä olleen. 

Lauantaiaamuna olo oli jo viikon kestäneen flunssan ja keuhkoputkentulehduksen vuoksi vielä kovin kurja. Mutta silti lähdettiin kohti kisoja, untuvatakki oli varalta päällä etten enempää vilustu ulkokisoissa. Kisat alkoivat hyppyradalla, nehän eivät ole Gigin suosikkeja koska kontaktiesteet puuttuvat. Radalla oli muutama ansapaikka ja suorien putkien ansiosta vauhtiakin riitti. Niinpä vain Gigi selvitti kaikki hankalatkin kohdat kuin vanha tekijä, ja nollaradalta napattiin heti ensimmäinen LUVA, tuloksella -8,08! Nyt ei tarvitse enää kakkosluokassa hyppyradoille ilmottautua, ellei välttämättä halua. Tämä rata ei ollut mikään helppo, siitä kertonee jotain se, että Gigin tulos oli radalta ainoa kaikissa säkäluokissa, muille siis hylätyt.

Ensimmäinen agilityrata vaikutti ihan mukiinmenevältä. Gigin vauhti oli huikea, se suoritti täydellisesti niin puomit kuin kepitkin, eikä minulle jäänyt muuta tehtävää kuin yrittää pysyä vauhdissa mukana ja toimia kartturina pikkukiiturille. Kolmanneksi viimeisenä radalla oli kuitenkin keinu, johon tultiin suoran putken ja renkaan jälkeen niin kovaa vauhtia, ettei Gigi saanut siihen jarrutettua vaan juoksi suoraan yli. Keinu on ollut aiemmin varma este, joten tähän en osannut vauhtia edes jarruttaa. Lentokeinusta siis 5 virhepistettä, kyllä harmitti kun sen jälkeen radalla oli enää kaksi hyppyä. Tässä nollarata oli kyllä NIIN lähellä.

Toinen agilityrata oli huomattavasti mutkikkaampi. Oli takaakiertoja ja haastavia putkeenmenoja. Keinu oli heti radan alkupuolella, sitä Gigi nyt vähän jännitti edellisen ilmalentonsa jälkeen, mutta suoritti kuitenkin. Radan ainoa virhe tuli kepeillä, Gigi harhautui haastavan avokulman ja A-esteeltä tuovan vauhdin vuoksi aloittamaan kepit toisesta tai kolmannesta välistä, mutta kun aloitus otettiin uusiksi, niin nekin menivät taas vauhdilla ja varmasti loppuun saakka. Tältä radalta reilu sekunti yliaikaa (keinulle hiipiminen ja keppitöppäily) ja se harmittava vitonen siis tuosta kepeiltä. Mikäli kepit olisivat sujuneet kuten aiemmilla radoilla, tästäkin olisi jäänyt nolla käteen. Ensimmäisiksi kakkosluokan kisoiksi Gigi suoritti kyllä ihan mahtavat radat. Tästä on enemmän kuin hyvä jatkaa. :) 

Gigi valmiina kotimatkalle persoonallisten pokaalien
 ja kolmen palkintokassin kanssa

Deea puolestaan sai sunnuntaina oman rallytokon ratakurssinsa päätökseen. Neljä kertaa siis teimme alokasluokan radan, joka arvosteltiin. Näiden ratojen tulokset 100, 96, 100 ja 99 pistettä. Melko kiva pohja lähteä kokeilemaan kisaamista tässäkin lajissa, mutta oma kipinä nyt vain puuttuu. Odotellaan sen löytymistä tässä samalla kun Deeankin kanssa sukelletaan agilitymaailmaan. Nyt odotellaan kuumeisesti  Deealle möllikurssipaikkaa ja Chipille paikkaa agilityyn valmistavalla kurssilla, molemmat kurssit alkavat pyöriä jo parin viikon päästä.