16.7.2019

Kuvia viikon varrelta

Viikot vierii niin ettei tässä meinaa perässä pysyä. Deean pennut ovat jo reilun neljän viikon ikäisiä ja Neminkin pullerot kolmiviikkoisia. Nuoremmatkin pennut ovat muuttaneet olohuoneeseen joten nyt kaikilla pennuilla on kuuloyhteys toisiinsa mutta näköyhteys Deean ja Nemin aitausten välillä on vielä peitetty. Kaikki ovat päässeet jo kiinteän ruuan makuun ja äänenkäyttöä harjoitellaan lisääntyvässä määrin. Erityismaininnan ansaitsee Hilla, joka osaa pitää hirvittävän suurta meteliä itsestään. Ja saa huutamisella huomion, mikä sille yleensä riittääkin. Ei neidillä mitään hätää ikinä ole, mutta aina voi ottaa vähän lisää rapsutuksia ja sylittelyä. Ihana ipana. 😊 Kuvailin eilen pentujen touhuista videopätkiä, mutta en vielä tiedä kuinka niiden lisääminen tänne onnistuu, joten nyt on pärjättävä vain viikon varrella napsituilla kuvilla. 

Paavokin kelpuutti ruuan sitten kun se oli hirven jauhelihaa.
Laatutietoinen poika. :D 

Deean pentueen ensimmäisiä ruokahetkiä,
vielä riittää pieni lautanen

Sotkun vähentämiseksi siirryttiin lautasmallista
isompaan pentuekuppiin. Chip on virallisena valvojana 

aina aidan takana paikalla. 😉

Paavo söpöstelee ❤

Pipsa sai ensimmäisen kynsienleikkauksen
ja nukkui koko toimituksen ajan

Nukkuva söpöläinen ❤

Chip kokeili näyttelymaailmaa viikonloppuna Oulu Nord ja KV näyttelyissä laihalla menestyksellä. Lauantaina tulos JUN ERI3 ja sunnuntaina JUN EH3. Lauantain tuomari tykkäsi yleisesti jytkymmistä uroksista ja sunnuntain tuomarillekin olisi saanut olla massaa enemmän. Mieluummin kuitenkin näin päin, iän myötä sitä vahvistumista kuitenkin tulee. Arvostelut olivat muuten ihan mainiot, rakenne, luonne ja kaikki muutkin palikat on tässä pojassa kohdallaan. Minulle tuo siro poika on ihan täydellinen, agilityssä kun mitä todennäköisimmin tulevaisuudessa ollaan nippa nappa mediluokassa, niin kevytrakenteisuus on oikein toivottavaa. Juuri saatiinkin tieto elokuussa jatkuvasta harrastusurasta, kun meille irtosi paikka Active Dogin agilityn jatkokurssilta. Ihan mahtavaa, en malttaisi odottaa treenien jatkumista. 

Gigin tilanne aiheutti ylimääräistä paniikkia kun viestiä valmennusryhmäpaikasta ei kuulunut ja muut tutut olivat jo paikkansa saaneet. Ryhmien muodostus oli kuitenkin ollut vielä kesken ja sieltähän se tieto ryhmäpaikasta lopulta Gigillekin tuli. Epätoivon kyynelistä siirryttiin onnenkyyneliin, eipähän tuossa tunteiden myllerryksessä jäänyt itsellekään epäselväksi onko tämä harrastus todella sitä minkä parissa haluan touhuta. 




Päiväunilla 

Pertti 

Hilla ja Hemmo 3 viikkoa ❤❤

Hilla ja Hemmo nukkumatin mailla

Hilla 

Pyllähdys

Hemmo on syönyt itsensä pulleaksi pötköksi 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti