Kesäkooste

Viimeksi kirjoittelin kesäkuun alussa uuden perheenjäsenen tulosta laumaan. Heti tämän jälkeen jouduin olkapääleikkaukseen, joten blogikirjoittelu ei ole toipuessa onnistunut. Sairasloma vetelee viimeisiään, eikä käsi vieläkään ole kunnossa, saati sitten kivuton. Kameraa olen yrittänyt kaikesta huolimatta käyttää, jotta koiramaisesta elämästämme ja varsinkin Jaden kasvusta jäisi jotain muistoja talteen. 

Jos suljen silmät oikein tiukasti, niin katoaako tuo riiviö?

Pieni koira ja pienen koiran oma luu

Nemikin leikittää vauvaa

Gigin uusi ystävä

Väsähtänyt pieni nukkuu päiväunet terassilla

Kadonneiden ruokakuppien mysteeri
selvisi, varas itse teossa

Jämtlanninpuolipystykorva

Deea, Jade ja Nemi

Kesäkuulla näyttelykalenterikin oli kokonaan tyhjä, koska koirien harjaaminen ei leikatulla kädellä onnistunut. Heinäkuun alussa kävin Deean kanssa pyörähtämässä Ylivieskassa hakemassa täysin ansaitun EH:n sillä neidin kehäesiintyminen meni jännittämisen vuoksi aivan pipariksi. Tuomarisedällä oli päässään pelottava lierihattu, eikä Deea käytännössä antanut tutkia itseään lainkaan. Seuraavana päivänä kävimme päättämässä tokon jatkokurssin, mistä mukaan lähti täyden kympin todistus. Harrastuskaverini ei siis ole täysin toivoton tapaus, vaikka näyttelykehässä siltä jo tuntuikin. 

Ylivieskan kehäjuoksua
Kuva: Miia Väänänen

Tytöt mökkeilemässä

Rippeä on nähty kesän aikana muutamaan otteeseen. Tuo poika vaan on niin täyttä kultaa, etten voi edes kuvailla kuinka paljon siitä tykkään. Kasvu on harmillisesti jatkunut vielä viime kuukausina, joten shelttiuroksen ihannemitat on nyt ylitetty. Silti olen tähän pentueeseen oikein tyytyväinen, kaikki nartut jäivät rotumääritelmän kokorajoihin ollen kooltaan 34-36 cm välillä. 

Rippe <3

<3

Oulun näyttelyihin olin ilmoittanut koiria vain lauantaille, Nemin ja Gigin. Koska Gigi päätti ajoittaa räjähtävän karvanlähdön juuri näyttelyn alle, en voinut sitä karvattomana kehään viedä. Nemin vein, vaikka minusta tuntui vielä edellisenäkin iltana siltä, että senkin pitäisi kotiin jäädä. Tuomarin linja oli selvä jo uroskehän aikana, trikit eivät olleet hänen makuunsa. Nemin Onna-pentu kävi korkkaamassa näyttelyuransa tasan 1-vuotiaana saaden H:n, kuten moni muukin samanvärinen. Nemikin haki kehästä H:n, mikä suurimmaksi osaksi oli varmasti värin syytä. Karvaa sillä nyt on ja muutenkin se on rakenteeltaan valmis paketti. Seuraavalla kerralla kuuntelen omia tuntemuksiani, enkä vie koiraa kehään jos se ei tunnu oikealta. 

Sunnuntaina menin Deean ja kameran kanssa turistiksi kehän reunalle. Deea sai siedätystä näyttelyvilinään ja minä kuvasin Onnan toisen kehäesiintymisen. Sieltähän irtosi nyt jo EH mukavalla arvostelulla, joten kehitys on selvästi nousujohteinen. Pari päivää ennen Oulun näyttelyitä mittasin Onnan, eikä neitokainen ollutkaan kuin noin 35 cm korkea. Aiemmissa mittauksissa lienee ollut pörröiset karvatkin mukana. Sirpalle kiitos Onnan kehään viemisestä, toivotaan että jatkoa seuraa tällekin harrastukselle. :)

Nemi 4 vuotta, viikko kuvanoton
jälkeen näyttelystä haettiin H

Onnan ensimmäinen kerta näyttelykehässä

Onna "mini-Nemi" terävänä odottelemassa
vuoroaan yksilöarvosteluun

Viereisen kehän saksanpaimenkoirien läheisyys
vähän arvelutti Onnaa

Karvaton näyttelyturisti Deea :D 

Jade on kasvanut 1,5 kuukauden aikana hurjasti. Koollaan se jyrää sheltit leikkiessä, mutta onneksi shelttien etuna on ketteryys ja vikkelät jalat. Nemiä Jade ei kiusaa, arvojärjestys on tehty alusta saakka selväksi, mutta Deea ja Gigi saavat leikitystä vuorotellen. Jadekin on oppinut pysymään pihalla vapaana, kun on nähnyt etteivät sheltitkään lähde omille retkilleen vaikka mahdollisuus olisi. Pari kertaa on otettu jo minitreenit näyttelyitä silmällä pitäen, seisominen onnistuu, mutta ravaaminen on aivan liian tylsää tuolle rasavillille ipanalle. Muutaman minuutin treeni silloin tällöin, niin kyllä tämäkin neiti kehässä joskus vielä tulee käymään. Ensi viikolla haetaan tehosterokote ja varoajan jälkeen saadaan toivottavasti osallistua pentukurssille. 

Onneksi leikkikavereita riittää

Pötköttelytaistelut

Gigin häntä on paras lelu, Gigi ei ole ihan samaa mieltä

Deean häntäjahti

Ensimmäinen käynti pöydällä, vaikkei tämä
pöydällä arvosteltava rotu olekaan

Seisomistreenit hihnan kanssa

Juhannuksena oli jo molemmat korvat pystyssä

Leluhullu Nemi, pallo suussa ja frisbeekin pitäisi napata

Ensi sunnuntaina Nemi menee käväisemään vielä Kemi KV:ssä jos kyytiongelmat eivät sitä estä ja kuun lopussa odottaisi vielä yksi näyttely Nemille ja karvattomalle Deealle jos sitä en sitten syystä tai toisesta jätä väliin. Nemikin on aloittanut pohjavillan pudottamisen ja kakarathan alkavat ollakin jo karvattomia, joten uusia näyttelyitä ei ole edes suunnitelmissa. Agilityn jatkokurssipaikkaa on Gigille haettu, mutta vielä en tiedä kuinka sen kanssa käy. Harrastellaan jos paikka löytyy, muuten mietitään uudet jatkosuunnitelmat.