18.7.2022

Unnan ensimmäinen näyttely

Unna täytti keskiviikkona 13.8. vuoden ja saman viikon sunnuntaina oli ensimmäisen näyttelykäynnin vuoro. Kuten tavallista, tässä iässä karva vaihtuu ja onpa Unnaltakin turkkia harjatessa kiitettävästi irronnut. Vielä sunnuntaiaamuna mietin olisiko parempi käydä vain kehän reunalla turistina, koska karvaa on sen verran niukasti... 

Mutta kokemusta mentiin kuitenkin hakemaan ja sitähän saatiin. Tulosrivi on jotakuinkin tällainen:

⭐ JUN ERI JUK1 SA JUN-SERT JUN-ROP "PN5" VARA-SERT ⭐

Erityisen hienoa oli paras narttu -kehässä nosto kahden veteraanin, valion ja avoimen luokan voittajan jatkoksi peräti 13 nartun joukosta. Näinpä pikkuiselle Unnalle napsahti myös vara-serti. Ei näyttelyharrastusta varmaan voisi mukavammin aloittaa. 🥰



14.6.2022

Näyttelypoika Noel

Vaikka näyttelyt eivät meidän suurinta intohimoa olekaan, on Noel käynyt tälle vuodelle jo neljä kertaa kehässä, saaden joka kerralla laatuarvosanan Erinomainen. Aiemmin jo mainitussa Oulu Nordissa ja sen jälkeen on pyörähdetty Keuruun ja Uusikaarlepyyn ryhmänäyttelyt sekä Rovaniemen kansainvälinen näyttely. Keuruulla tulos AVO ERI2 SA PU4. Uusikaarlepyy AVO ERI2.

Rovaniemellä meni sitten paremmin: isossa avoluokassa ensin upeasti toiseksi ja paras uros -kehässä avoluokan hienon voittajan perässä toiselle sijalle junnujen, nuorten ja valioiden ohi! Eli tulosrivi AVO ERI2 SA PU2 VARA-SERT VARA-CACIB 🤗



26.5.2022

Kevään kuulumiset

Huhtikuu hurahti ohi ihan huomaamatta ja toukokuukin ehti melkein loppuun ennen kuin ehdin blogin päivityshommiin. 

Noel on käynyt muutaman kerran virallisissa kisoissa mutta sen vauhti ja minun rikkinäiset jalat eivät ole olleet hyvä yhdistelmä. Läheltä piti tilanteita (melkein täydellisiä ratoja) on ollut muutama, joten ihan toivoton tilanne ei ole. Vappukisoissa tehtiin yksi aginolla + LUVA mutta siihen rataan en ollut tuloksesta huolimatta tyytyväinen. Kolme viikkoa myöhemmin Kemin kisoista irtosi hyppynolla + LUVA. Nyt kisakalenteri näyttää kovin tyhjältä, joten keskitymme vain treenaamaan. 

Kemin kisojen palkinnot

Saga pääsi lähes oikean agilityn makuun kun käytiin huhtikuun alussa sen kanssa ensimmäiset epikset. Ensimmäisellä radalla piti pariin otteeseen haukkua tuomari, mutta uusintayrityksellä tehtiin sujuva suoritus ja napattiin mölliradan voitto. Ykkösluokan hyppyradan tuplavoitosta sen sijaan vastasi Noel, sen tekemisessä oli kaikki kohdallaan. 

Noel liitää möllikisoissa
Kuva: Linda Ervasti

Meidän viime vuoden lisenssiseura muisti vuosikokouksessa v. 2021 valioituneita ja Gigi sai oman kunniakirjansa herkkuineen  Suomen agilityvalion arvosta. Vuoden agilitykoira -kisan voitto tuli myös Gigille. Deea sijoittui vähäisellä kisaamisellaan neljänneksi. Kunniakirjoista en viitsi julkaista kuvaa, sillä niissä on korjailuista huolimatta kirjoitusvirheitä... 😅

Ettei elämä olisi pelkkää agilityharrastusta, äitienpäivänä piipahdettiin Noelin kanssa Oulu Nordissa. Tämä oli meille vuoden ensimmäinen näyttely, mukaan oli ilmoitettu huimat 72 shelttiä. Ikää ukkelille on tullut sen verran että oli jo aika mennä avoimeen luokkaan. Tuomari Markku Kipinä oli tarkka, joten olin jo Erinomaisesta todella iloinen. Lopullinen sijoitus olikin ihan huippu, Noel voitti avoimen luokan. SA:ta ei irronnut joten päivä päättyi siihen, mutta eipä tuo meitä haittaa. Näyttelyjä tulee lisää eikä näyttelykehässä pönöttäminen ole meidän ykkösharrastus muutenkaan. 😄 

7.3.2022

Maaliskuun mukava aloitus

Maaliskuu alkoi juhlan merkeissä, kun Deean prinsessapennut täyttivät 1.3. yhden vuoden. 

❤️ Onnea ihanat Inari, Indi, Ninja ja Saga! ❤️ 

Sagalle järjestyi pari päivää synttäreiden jälkeen tilaisuus käydä toisen shelttikasvattajan järjestämässä joukkotarkissa, jossa tutkittiin silmät ja polvet sekä röntgenkuvattiin kyynärät ja lonkat. Selän jätin toistaiseksi kuvaamatta, koska Saga ei tule päätymään jalostuskäyttöön. Toisessa silmässä oli jäänteitä sikiöaikaisista verisuonista, josta tulee merkintä PPM iris-iris. Tämä on täysin vaaratonta, oireetonta, ei vaikuta näkökykyyn eikä ole edes varsinainen sairaus. Ylimääräisiä ripsiäkään ei löytynyt. Polvet olivat terveet, 0/0. Kennelliiton lausuntoja piti muutama päivä odotella, eikä niitä osannut kovin edes jännittää, koska kaikki kuvissa näkyvä oli kuvanneen eläinlääkärin sanoin priimaa. Selkäkin oli siisti niiltä osin mitä siitä lonkkakuvissa näkyi. 

Viralliset lausunnot: lonkat B/B, kyynärät 0/0, eli lausuja oli vähän eri linjoilla lonkkien suhteen, mutta ihan mainiot on beetkin. Ainakin luuston puolesta kirppu voi siis turvallisin mielin jatkaa agilityharrastusta. 🤗

Eikä kuukausi ole jatkunut hassummin, agility on ilonaiheena tälläkin kertaa. Deea käväisi Torniossa ja nappasi sieltä heti ensimmäiseltä agiradalta nollavoiton sertin kera! Neidillä on kolmosluokasta kokemusta nyt kolmen kisan verran ja agilitysertejä löytyy jo kaksi. Huikeaa. 🎉 


SERT-A Tornion väreissä


Hitaiksihan meitä haukutaan eikä vilpittömiä onnitteluja tule monestakaan suusta, mutta siitä vaan tekemään hommat paremmin jos meidän vähäiset onnistumiset nyppii. 😄 Agilityssä kun se nopein nolla aina voittaa, enkä ole vielä keksinyt miksi se hurja vauhti on niin paljon hienompaa ja ylistetympää kuin se, että esteet suoritetaan tuomarin haluamassa järjestyksessä jos vauhti kuitenkin riittää ihanneajan alittamiseen. Meidän tavoitteet ja ohjaajan fysiikka eivät ole missään arvokisatasolla muutenkaan, joten hampaat irvessä ei lähdetä kelloa vastaan taistelemaan. Toki vauhdin ja tarkkuuden yhdistelmä olisi se ideaali, siihen tähdätään. 😊

19.2.2022

Helmikuun kisailut

Koska Tornion kisoista tammikuun lopussa  saatiin Deealle lupa luokkanousuun, otin kokeilumielessä sille OKK:n kisoihin kaksi agilityrataa kolmosluokkaan. Ei ollut huono kokeilu, heti ensimmäiseltä radalta saatiin nollatulos, jolla sijoituttiin toiseksi. 🎉 Koko luokassa tehtiin lopulta vain kaksi nollaa, sen nopeamman tuloksen tehnyt oli meidän onneksi jo agilityvalio ja koska osallistujia oli 22, ⭐SERT-A⭐ siirtyi Deealle. Hups, mitä aloittelijan tuuria. 🤩


Punainen sertiruusuke ja minun sininen helmi ♥️💙


Noel kokeili seuraavana päivänä kisaamista yhden hyppyradan verran. Keppien aloitus kovasta vauhdista ei nyt onnistunut, mutta kun otettiin uusi yritys, niin takaaleikkaus ja monille koirille vaikea seinää kohti pujottelu sujui hienosti. Maalihypyltä napattiin sitten hylsy joten kisakirjaan saatiin vain varmennus- ja mittausmerkinnät. 😄

Gigi kävi sunnuntain päätteeksi kipaisemassa kolme rataa, ensimmäiseltä tuli nollavoitto 🏆 toiselta hylsy ja viimeiseltä yhden hypyn kiellosta vitonen, haastavan radan vuoksi sillä kuitenkin sijoituttiin luokan toiseksi. 😊


Lumituiskua mahtui niin Oulun kisaviikonloppuun kuin yhteen palkintomukiinkin


Rovaniemellä en ole koskaan käynyt kisaamassa, mutta nytpä on sekin tilanne korjattu. S3 ja M3 -luokat kun sattuivat samalle päivälle, ilmoitin kisoihin Gigin ja Deean. Gigillä oli koko reissun ajan käsijarru päällä eikä se liikkunut radalla yhtään. Otti kieltoja hypyille ja putkille sekä käyttäytyi tavallistakin kummallisemmin. Kerättiin siis yliaikaa ennätysmäärät sekä muutama kieltovirhe, radat eivät meille mitenkään erityisen vaikeita olleet. Hierojan kommentteja odotan mielenkiinnolla, josko neiti olisi vaikka jumissa kun ratojen juoksentelu ei nyt maistunut. 


Todistusaineisto, Rovaniemellä on oltu

Deea juoksi samat radat heti Gigin jälkeen ja ottikin kahdelta hyppyradalta nollatulokset. Kolmas hyvä agirata kaatui keppivirheeseen ja sen korjailusta tulleeseen yliaikaan. Viimeisellä radalla tapahtui kummia. Deea meni putkeen, muttei tullut sieltä odottelemallakaan ulos. Katselin jo kummissani ympärilleni olinko todella hukannut koirani kesken radan.  Pitkän ajan kuluttua se kurkisti ulos siitä päästä josta oli mennyt sisään, eikä suostunut juoksemaan putkea läpi toisella eikä kolmannellakaan yrityksellä. Hylsyhän siitä kieltojen määrästä sitten napsahti. Mysteeriksi jäi mikä Deean sinne putkeen pysäytti. 

Yhteensä neljällä radalla sijoituttiin palkintosijoille ja otettiin palkintopöydästä kotiintuomisiksi kasa uusia karva-alustoja sekä dentastixejä. Kisareissusta saatiin siten iloa koko laumalle. 🤗


Kisasiskot palkintoineen ♥️♥️


14.2.2022

Jalostusuroksista

Urosten jalostuskäytöstä pari sanaa ja tiedoksi kyselijöille, jos joku sattuu tänne blogiin eksymään. Minulla on tällä hetkellä kaksi aikuista urosta, joista kumpikaan ei ole tarjolla jalostukseen. Ne eivät ole myöskään esillä jalostusuroslistoilla tai shelttien urosgalleriassa. 

Noelilla on kaksi viime vuonna syntynyttä pentuetta, yhteensä kahdeksan pentua. Näitä sen jälkeläisiä ei ole tietenkään vielä ehditty tarkemmin tutkimaan, pentutarkastusta lukuunottamatta. Koska Noelin silmissä on diagnoosina PHTVL/PHPV (aste 2), haluan nähdä periyttääkö se sitä kuinka vahvasti. Samoin haluan saada selville pentujen luustoterveyden ennen kuin päätän sen jalostuskäytöstä jatkossa. 

Narttujeni ensimmäisen pentueen tulee olla terveystutkittu ennen jatkosuunnitelmien tekemistä, joten miksi en malttaisi odottaa urostenkin kohdalla. Ei ole kenenkään etu, että nuorella uroksella teetetään useita pentueita ennen kuin saadaan tietoa sen jälkeläisten terveydestä. Terveitä pentuja toivovat tietysti niin kasvattajat kuin pennunostajatkin. 

Olen vähitellen tehnyt blogisivujen siivousta poistamalla muutamia välilehtiä eivätkä kaikki omistamani koirat löydy näiltä sivuilta. Jokainen on minulle äärettömän rakas, olipa mainintaa blogissa tai ei. ❤️ Lähivuosina laitankin luultavasti blogiin muistiin vain satunnaisia harrastuskuulumisia, kun pentujakaan ei nyt ole suunnitelmissa. 

2.2.2022

Harrasteluja

Onhan me alkuvuosi harrastettukin. Agility on vallannut lähes kaiken vapaana olevan tilan kalenterista, mutta eipä haittaa, koska se on niin kivaa. Kevään valmennusryhmissä treenaavat Deea, Gigi ja Noel sekä jatkokurssin parissa puuhailee Saga. Unnan kanssa höpötellään pentujuttuja ihan rauhassa itsekseen, tähän väliin ei sille omaa kurssia enää mahtunut. 

Vuoden ensimmäinen kisareissu tehtiin Tornioon. Juoksin sekä Gigin että Deean kanssa neljä rataa. Kakkosten radoilta saatiin Deealle yksi vitonen ja kolme nollarataa, joista kahdelta voitot eli mukaan tarttui LUVA ja OIVA. Deeastakin tuli siis kolmosluokkalainen. 🔥 Gigi teki puolestaan kaksi nollarataa. Hyvä reissu siis kokonaisuudessaan. 😊

Tytöt ja viisi palkintosijaa sekä viisi nollaa

Noel kävi epiksissä harjoittelemassa kisanomaista ratatreeniä ja voittikin medien mölliradan. Kisaavien radalla testattiin keinu ja puomi, jotka nekin onnistuivat hienosti. A-este on vielä treenin alla, joten sen kohdalle valittiin vaihtoehtoinen reitti. Keppien aloitus kovasta vauhdista ei ihan vielä onnistunut, mutta muuten sekin rata meni paremmin kuin hyvin. 

Episten möllivoittaja 

Noel jatkoi ratatreeniä tällä viikolla Vendula Hausnerovan koulutuksessa 1-luokan tasoisella hyppyradalla. Siellä onnistui kepitkin hienosti ja 17 esteen rata tehtiin ensiyrittämällä nollana. Paljon on vielä säätämistä tuon pojan ohjaamisen kanssa, lähinnä jarrujen ja kaasun hienosäätöä tarvitaan, mutta jospa se yhteinen sävel vähitellen löytyy. Gigi kävi myös Vendulan treeneissä tehden melkoisen haastavaa 3-luokan agilityrataa jolla oli mittaa hurjasti ja esteitä 24. Ei sitä varmaan moni saanut nollana edes tehtyä, Gigille tuli kisanomaisessa suorituksessa kaksi kieltovirhettä hypylle johtuen omasta hoppuilusta. Nyt on kyllä ohjaajan jaloista otettu kaikki irti. 😅



Terveysasiaa

Teen tästä nyt oman postauksen ilman muita asioita jotta tärkeä tieto ei katoa näkymättömiin. Itselleni koirien terveys kun on luonteen ohella jalostusvalintojen kärkikriteereissä eikä ongelmia saa lakaista maton alle.

En ole käyttänyt jalostukseen B:tä huonompia lonkkatuloksia saaneita, enkä koiria, joiden kyynäristä löytyy jotain muuta kuin puhdasta nollaa. Vältän myös koiria, joiden sisarusten luustotuloksissa esiintyy kirjaimia D tai E tai numeroita 1-3. Molemmat viat näyttävät periytyvän melko selkeästi. Sekundaa kun pukkaa pyytämättäkin, niin en näe tarpeelliseksi tehdä yhdistelmiä tarpeettomia luustoterveysriskejä ottaen. Jokaisen kasvattajan omia valintoja toki nämäkin.

Vaikka käyttämäni jalostuskoirat ovat itse olleet terveitä, ovat ne kuitenkin periyttäneet ei-toivottuja ominaisuuksia. Nemillä on yksi kinnervikainen jälkeläinen, ja heti vian ilmettyä tein päätöksen jättää Nemi pois jalostuksesta. Nemi itse on edelleenkin terve myös siltä osin, samoin sen kahdeksan muuta pentua.

Nyt myös Nemin tyttären Deean on todettu periyttävän kinnervikaa, joten itsestäänselvyys on, että Deea ei enempää jälkeläisiä tule saamaan. Deea itse on terve, kuten kaikki sen neljä sisarustakin. Jossain piilossa kulkee siis tuo kinnervikaa aiheuttava geeni. Yhdistelmissä on tietysti aina kaksi osapuolta ja kukaan ei varmaksi tiedä kuinka kinnervika periytyy. Pirulliseksi tämän vian tekee se, ettei siihen ole olemassa geenitestiä, eikä sen ilmenemistä voi ennakoida esimerkiksi röntgenkuvaamalla tai ultraamalla. 

Omalta osaltani teen kaikkeni, ettei ainakaan Deean kautta vika edelleen periydy. Siispä jätän myös Deean tyttäret pois jalostussuunnitelmista, sillä terveenkin yksilön jalostuskäyttö olisi mielestäni nyt tarpeettoman riskialtista. Kovasti olisin toivonut jatkoa sijoitustyttö Lunasta ja kotona asuvasta Sagasta, mutta nyt tämä linja katkaistaan tähän. Uskokaa tai älkää, mutta tämä päätös oli äärimmäisen helppo. Todella surullinen olen ainoastaan niiden kasvattieni ja omistajiensa puolesta, kenelle kinnerpommi on osunut kohdalle. 

Meillä ei siis tule olemaan pentuja lähiaikoina, kukapa tietää tulevasta onko enää koskaan. Aika näyttää miten nuorempien (sijoitus/omien) narttujen kanssa käy, odotellaan viralliset terveystutkimukset aikanaan niillekin ja katsotaan sitten jatko sen mukaan.