Etusivu

Tervetuloa!


Kartiosumun kennelnimen alle on syntynyt toistaiseksi kuusi shetlanninlammaskoirapentuetta. Meillä asuu shetlanninlammaskoiria, jämtlanninpystykorvia sekä yksi bordercollie. Päivittelen jonkinlaista blogia touhuistamme silloin kun siltä tuntuu. :) 


************************************

Kennelliiton kasvattajan peruskurssi syksyllä 2015. 
Kennelnimi myönnetty helmikuussa 2016.
Kennelliiton kasvattajan jatkokurssi joulukuussa 2021.

Olen Suomen Kennelliiton, Shetlanninlammaskoirat ry:n ja Suomen Koirankasvattajat (SuKoKa) ry:n jäsen.

Blogin ja Kartiosumun pienimuotoisen kenneltoiminnan takana on koiria 
ja koiraharrastuksia rakastava perheenäiti Oulusta. 



************************************


Mikä kartiosumu?

Yksisarvinen (latinaksi Monoceros, genetiivi Monocerotis) on ekvaattorin molemmin puolin sijaitseva heikko tähdistö Orionin itäpuolella. Linnunrata kulkee Yksisarvisen läpi. Yksisarvinen pitää sisällään monien tähtiryhmittyen joukossa myös ryhmän tähtiä, jolla on nimenä Joulukuusijoukko. Englanniksi tämän tähtijoukon nimi on Christmas Tree Cluster (NGC 2264). Nimen tähtijoukolle antoi L. S. Copeland. Sen, samoin kuin Kartiosumunkin, löysi William Herschel vuonna 1783. 

Nimensä Joulukuusijoukko on saanut siitä, että se valoineen ja tuikkeineen muistuttaa joulukuusta. Tähtijoukko on kirkkaudeltaan 3,9 magnitudia ja se sijaitsee 2 400 valovuoden etäisyydellä Maasta. Tässä tähtijoukossa muuttuva tähti S Monocerotis sijoittuu joulukuusen alaosaan. Se näkyy paljain silmin, ja se on 8 000 kertaa kirkkaampi kuin meidän Aurinkomme. Muuttuva tähti V429 Monocerotis sijoittuu joulukuusen latvaosaan. 

Yllä oleva kuva on oikealla käännetty niin, että joulukuusi näkyy oikeassa asennossaan. Joulukuusi muodostuu kosmisista, värillisistä sumuista ja pilvistä, joiden keskeltä tuikkivat kynttilöinä tähdet. Tähtiä kuusessa on noin 40. Joulukuusen kirkkaanpunaisen latvan muotoilee siihen kärki edellä työntyvä tumma Kartiosumu. Kartiosumua on äärettömän vaikeaa havaita paljain silmin. Punainen väri kaasupilvissä syntyy nuorten, syntyvien tähtien ultravioletista valosäteilystä. Nuoret, kuumat tähdet näyttävät sinisiltä ja ovat kuin joulukuusen koristeita. Tähdistö loittonee meistä nopeudella 17,7 km/sekunnissa. (http://apod.nasa.gov/) 

Creative Commons  *Kuva: Joulukuusijoukko - Copyright © Flickr/Adam Evans