8.7.2018

Gigin herääminen ja pikkupoikien kolmiviikkoiskuvat

Lauantai oli varsin jännä päivä. Gigin kanssa lähdettiin toisia agilitykisojamme kohti, vuorossa olivat Keminmaan kisat 1. ja 2. luokille. Tällä kertaa jännitys ei saanut ohjaajassa niin suuria tuntemuksia aikaan kuin ensimmäisissä kisoissa, mutta pieniä perhosia vatsanpohjassa kuitenkin lenteli. Riskeistä huolimatta olin ilmoittanut Gigin kaikille kolmelle radalle ja luvattu hellekelikin hieman arvelutti. 

Päivä lähti liikkeelle hyppyradalla. Olimme miniluokan ensimmäinen koirakko ja jo pari sekuntia  sen jälkeen kun olin antanut Gigille lähtöluvan huomasin, että valeraskautta edeltänyt vauhti ei sittenkään ollut vielä palannut koiraan. Etenimme radalla kuin täit tervassa, hitaasti laukaten, tai taisi siellä raviakin tulla. Outo ympäristökin aiheutti jonkinnäköistä epävarmuutta etenemiseen. Keppien aloitus harhautui kahteen otteeseen väärältä puolelta, siitä tuli 10 virhepistettä. Lopputulokseen kerättiin lönköttelyn vuoksi myös reilu sekunti yliaikaa, mutta tulos saatiin kuitenkin ja sijoitus luokassa toiseksi. 

Pistin toivoni agilityratoihin, sillä Gigi tykkää hurjasti juuri kontaktiesteistä, keinusta, puomista ja A-esteestä ja niille mennessä se kiihdyttääkin vauhtiaan. Otin keppien aloituksen varman päälle, eikä hyppyradan töppäilyä enää toistettukaan. Kivoilla radoilla kipiteltiin molemmilla kertaa pyöreät nollat (eli juuri sitä mitä agilitykisoissa tavoitellaan), sijoituttiin kahdesti ykkössijalle ja pokattiin siis molemmilta radoilta LUVA eli luokanvaihtoon vaadittava tulos!!!! Huikeaa, jo seuraavan nollaradan jälkeen meillä on halutessamme mahdollisuus siirtyä kisaamaan 2-luokassa. Sitä seuraavaa nollaa voidaan toki joutua odottelemaan pitkäänkin, mutta vasta kahden kilpailupäivän jälkeen olen hurjan tyytyväinen Gigin aloitukseen. Treeneissä nähty vauhti kun saadaan siirrettyä kisoihin, niin tuota pirpanaa ei pidättele enää mikään muu kuin hidas ja kömpelö ohjaaja. :D 

Kotona pikkuoravat ovat muuttaneet asumaan olohuoneen keskelle. Nemi on ollut muuttoon selvästi tyytyväinen kun pääsee nyt seuraamaan muun perheen touhuja keskeisemmältä paikalta. Gigin ja Deean uteliaisuus pentuja kohtaan jatkuu kuten aiemminkin. Pojat ovat saaneet vauhtia töppötassuihinsa, oppineet ulvomaan ja kiskomaan toisiaan korvista. Todella hyödyllisiä taitoja kaikki. :D Kiinteän ruuan maistelut on aloitettu ja kuten maidonjuontikin, näyttää myös jauhelihan napostelu näiltä kavereilta sujuvan oikein reippaasti. Kolmeviikkoisista täytyy tietysti tähän lisätä myös muutama valokuva. 


Tiku näyttää ulvomisen mallia.
Onneksi kuvaan ei saa liitettyä ääntä. ;)

Tikupötkö nukkuu

Taku maastoutuu pehmolelujen joukkoon

Taku 3 viikkoa <3

Tiku 3 viikkoa <3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti